Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa perustuu vapaa-ehtoisuuteen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaasta kirjallisella sopimuksella. Sopimuslomaketta saa Työ-ja elinkeinotoimistosta.
 

 

 

· vuorottelijan täytyy olla kokoaikatyöntekijä tai hänen työaikansa on oltava yli 75 % kokoaikaisen työntekijän työajasta
 

 

 

· vuorotteluvapaan edellytyksenä on 10 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista

· työhistoria-ajasta enintään neljännes voi olla ns. työntekoon rinnastettavaa aikaa. Tällä tarkoitetaan aikaa, jolta henkilölle on maksettu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa. Myös hoitovapaalla sekä varusmies- ja siviilipalveluksessa oloaika on työntekoon rinnastettavaa aikaa

· jos henkilö haluaa lähteä uudelleen vuorotteluvapaalle, edellytetään uutta työhistoriaa, joka on viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä
 

 

 

· työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista

· tähän 13 kk ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa tai osa-aikatyötä. Vain sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon 13 kk työssäoloaikaa laskettaessa.
 

 

 

· kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää

· voi sopia pidettäväksi useammassa jaksossa, jaksottamisesta on aina sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan alkamista

· jokaisen jakson on kestettävä vähintään 90 kalenteripäivää

· vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava viimeistään kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä

· pidentämisestä on kysymys silloin, kun esim. kolmen kuukauden pituiseksi sovittu vuorotteluvapaa sovitaan pidennettäväksi viiteen kuukauteen ilman päivänkään katkoa

· vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta eikä sen kesto saa ylittää 359 kalenteripäivää.
 

 

 

· työnantaja sitoutuu palkkaamaan TE-toimistossa työttömänä olevan henkilön

· sijaista ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vuorottelija on hoitanut, mutta kylläkin saman työnantajan palvelukseen

· sijainen on palkattava kokoaikatyöhön, jossa työaika on vähintään sama kuin vuorottelijalla on

· vuorotteluvapaan voi toteuttaa myös niin, että työnantaja siirtää vuorottelun takia vapautuvaan kokoaikatyöhön sellaisen osa-aikatyöntekijän, joka on työttömänä kokoaikatyön työnhakijana TE-toimistossa,

· tai osittaa tunteja useamman osa-aikaisen kesken ( jokaisella edellytyksenä se että on työttömänä kokoaika-työnhakijana TE-toimistossa ) ja antaa loput TE-toimiston osoittamalle sijaiselle

· sijaiseen sovelletaan määräaikaista työsuhdetta koskevia lainsäännöksiä ja työehtosopimuksen määräyksiä

 

· Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvausta laskettaessa ei oteta huomioon työttömyysturvalain mukaisia lapsikorotuksia. Korvauksen perusteena olevaa työttömyyspäivärahaa laskettaessa otetaan huomioon vuorotteluvapaata edeltäneen vähintään 52 viikon ajalta saadut palkkatulot. Palkkakertymästä vähennetään 3,5 % (tel-maksua vastaava osuus) ennen vuorottelukorvauksen määrittelyä.

· Vuorottelukorvaus on 80 prosenttia päivärahasta, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista.
Jos vuorottelija on tehnyt vuorottelusopimuksen ennen vuotta 2010 ja on aiemmin ollut työttömänä ja saanut korotettua ansiopäivärahaa alle 150 päivää, voidaan vuorottelukorvaus määritellä korotetulla ansio-osalla korotetusta päivärahasta.

· Työttömyyskassojen maksamien muidenkin etuuksien tavoin vuorottelukorvaus on ennakonpidätyksen alaista tuloa.